|
TERVETULOA!
Päivitetty blogia 14.4.2010
Podenco on ikivanha espanjalainen alkukantainen metsästyskoira, jota käytetään kotimaassaan kaninmetsästykseen. Podencoja on useita eri tyyppejä kuten podenco andaluz, maneto ja mm. podenco orito español. Portugalin podengo on sukua podencolle, mutta sitä on vain tämä yksi rotutyyppi. Kansainvälinen kennelliitto FCI ei ole hyväksynyt "andalusian podencoa" omaksi rodukseen, mutta rotu on Espanjan kennelliiton hyväksymä toisin kuin podenco orito. Viimeksi mainitun rotumuunnoksen virallistamiseksi kotimaassaan tehdään jatkuvasti töitä. Portugalin podengo on kansainvälisen -kuin Suomen kennelliitonkin hyväksymä virallinen rotu.
Podencot kuten portugalilaiset serkkunsa podengot ovat erittäin aktiivisia koiria ja niiden kanssa yksikään päivä ei ole samanlainen. Ne tarvitsevat omistajaltaan pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä kuin huumorintajuakin. Podenco rakastaa juoksemista ja kaikenlaista tekemistä. Podenco ei ole miellyttämishaluinen vaan se tottelee ainoastaan jos siitä on sille itselleen hyötyä. Jos omistaja ei itse aktivoi koiraa tarpeeksi se keksii tekemistä kyllä myös itsekseen. Energinen podenco, joka ei saa tarpeeksi virikkeitä ja tekemistä on pahimmillaan hyvin karkailualtis, rasittavaksi asti touhukas ja levoton. Vääränlaisella omistajalla, kouluttamattomana podenco on helposti varsinainen tihulainen ja vaikeasti hallittava. Kulunut sanonta, oikea määrä rakkautta ja rajoja, kuvaa hyvin elämää podencon kuin podengonkin kanssa. Itse sanon usein koiristani, että ne ovat kokoajan ja joka paikassa niin hyvässä kuin pahassa. Varsinkin portugalin podengot ovat oman kokemukseni mukaan varsin herkkähaukkuisia koiria, joilta pienikään rasahdus tai kolahdus ei jää huomiotta.
Näillä sivuilla tutustutaan hullun podencotalon elämään. Täällä asuu kolme Espanjan Kodittoman Koirat Ry:n kautta Espanjasta Suomeen tullutta rescuekoiraa, podencomixit Sebu, Liinu ja Pinja sekä yksi suomalaisen kasvattajan Suomen Kennelliiton rekisteröimä puhdasrotuinen portugalin podengo Siru. Joukossa häärää myös leijonaharjakani Lumi. Kaikki neljä koiraa ovat alle kolme vuotiaita, joten välinää ja vilskettä täällä on välillä kuin lastentarhassa. Yksi kiikuttaa kenkää suussaan, toinen repii peiton vanusisuksia ulos, kolmas syö maton kulmaa ja neljäs nylkyttää koiranpetiä. Yhdeltä kun otat kengän pois, toinen on jo vessaharjan kimpussa kun samaan aikaan kolmas on kivunnut keittiön pöydälle ja vetää tyytyväisenä suuhunsa emännän aamupalavoileipää. Kun kiellät yhtä, toinen tekee jo jotain muuta kiellettyä. Kuten sanottua yksikään päivä podencon kanssa ei ole samanlainen!
Tervetuloa kylään!
Terveisin,
Minttu
|